Punaiset lajikkeet

Puna- ja roseeviinien väri johtuu valmistuksessa käytetyistä tummista rypälelajikkeista. Rypäleiden väriaineet ovat kuorissa, joista ne liukenevat rypälemehuun käymisen aikana. Samalla siemenistä ja kuorista liukenee punaviinille tunnusomaisia parkkiaineita eli tanniineja. 

CABERNET SAUVIGNON

Cabernet Sauvignon  on yksi maailman tunnetuimmista rypäleistä ja myös suosituimpia. Rypäle on lähtöisin Bordeaux'n viinialueelta, mutta nykyisin sitä viljellään ympäri maailmaa. Cabernet Sauvignon’sta valmistettavat viinit ovat miellyttävän laatuisia, mikä on niiden kovan kysynnän takana: ne ovat runsasvärisiä, voimakkaan täyteläisiä, tanniinisia ja parhaimmillaan pitkäikäisiä. Aromeissa on aistittavissa runsaasti mustaherukkaa, kahvia, setripuuta ja paprikaa.

CARMENÈRE

Carmenère  (myös Cabernella, Bouton Blanc ja Grand Carmenet) on 1700-luvun Ranskan Bordeaux’sta kotoisin oleva punainen lajike, jonka käyttö kukoisti noin 1800-luvun puoliväliin ja sen jälkeen lähes hävisi viinimaailman kartalta. Se teki uuden nousun vasta 1990-luvulla, kun viininviljelyssä palattiin juurille. Nykyisillään siitä löytyy suuria viljelmiä Ranskan lisäksi Chilestä. Carmenère on hyvin Merlot’mainen rypäle ja sekoitteissa sitä käytetäänkin yleensä juuri Merlot’n sekä Cabenet’n kanssa. Sille tyypillisiä aromeja ovat chilipippuri, mustikka, lakritsi, suklaa, herukat ja vadelma.

CORVINA

Corvina-rypäle tulee Italiasta ja pääasiallisesti sitä kasvatetaan Veneton alueella Koillis-Italiassa. Sitä käytetään sekoitteena muiden rypäleiden kanssa Bardolino-, Amarone- ja Valpolicella-viinien valmistuksessa. Yleensä Corvina kattaa n. 70 % sekoituksen rypäleistä. Corvina-viinit ovat kevyitä tai keskitäyteläisiä ja purppuran värisiä. Tynnyrikypsytys, jota erityisesti Valpolicellassa hyödynnetään, tuo niille täyteläisyyttä ja lisää tanniineja. Aromit muistuttavat karvasmantelia ja kirsikkaa.

CORVINONE

Corvinone sekoitetaan monesti Corvina-rypäleeseen, mutta DNA-testit ovat osoittaneet niiden olevan selkeästi erillisiä lajikkeita. Corvinonea käytetään Valpolicella-viinien pohjana ja rypäleenä se on erittäin herkkä viinisairauksille, mikä tekee sen viljelystä vaativaa. Corvinone-viinit ovat kirkkaan punaisia, rikkaita ja samettisia hedelmäisellä aromilla

GRENACHE

Grenache (myös Garnacha, esp.) on maailman viljellyin tumma rypälelajike, mutta sen nimi harvemmin esiintyy etiketeissä, sillä siitä ei kovin usein valmisteta puhdasta lajikeviiniä. Sekoiteviineissä Grenachea käytetään vahvistamaan tanniisia ja voimakkaita lajikkeita. Rypäle on kotoisin Aragoniasta Espanjasta ja varmoja merkintöjä sen viljelystä löytyy jo 1200-luvulta. Nykyään sitä viljellään eniten Koillis-Espanjassa Riojassa, Penedèsissä ja Navarrassa. Useat Grenache-pitoiset viinit ovat hyvin alkoholipitoisia ja siksi tuntuvat lämpimiltä suussa. Lajikkeelle tyypillisiä aromeja ovat esimerkiksi toffee, luumu, pippuri ja yrtit.

MALBEC

Malbec on lähtöisin Bordeaux’n alueelta Ranskasta, mutta siellä sitä nykyisin tapaa enää harvoin. Malbec on erittäin yleinen rypälelajike Argentiinassa, joka on tänä päivänä sen tärkein viljelyalue, sekä Chilessä. Alkuperäalueellaan Ranskassa siitä tulee alkoholipitoista, mutta latteaa viiniä. Lämpimässä ilmastossa lajike pääseekin vasta oikeuksiinsa, jolloin se tuottaa vahvoja, aromikkaita ja tanniinisia viinejä. Erityisesti Argentiinan Mendozan alueelta saadaan kiehtovia Malbec-viinejä, joista on usein aistittavissa karhunvatukkaa, vadelmaa, mausteita ja luumua.

MERLOT

Merlot on kotoisin Bordeaux'sta, mutta on pehmeydessään monikäyttöisempi kuin toinen saman alueen kasvatti Cabernet Sauvignon. Yhdessä ne muodostavat monen mielestä parhaan sekoitteen. Merlot'ta löytyy lähes kaikista Bordeaux'n alueen viinistä ja se on myös suosittu rypäle Kaliforniassa. Merlot-viinit ovat olemukseltaan pehmeitä, hedelmäisiä, täyteläisiä sekä pehmeästi tanniinisia ja niistä on löydettävissä esimerkiksi punaisten marjojen, herukan, luumujen, rusinoiden, savun ja suklaan aromeja.

NERO d'AVOLA

Nero d’Avola, joka on saanut nimensä Sisilian eteläosan kaupungin Avolan mukaan, on Sisilian tärkein punainen rypäle ja samalla yksi Italian tärkeimpiä omia alkuperäislajikkeita. Siitä valmistettuja viinejä verrataan usein Uuden Maailman Shiraz-viineihin: ne omaavat pehmeitä, makeita tanniineja sekä luumun ja pippurin aromeja. Nero d'Avola -rypäle viihtyy parhaiten kuivissa ja kuumissa olosuhteissa.

PINOTAGE

Pinotage  on vuonna 1925 Etelä-Afrikassa kehitetty lajike, joka on risteytetty Pinot Noir - ja Cinsault-rypäleistä. Suosioon se nousi 1950-luvulla ja nykyään suurimmat viljelyalueet löytyvät Etelä-Afrikasta, Uudesta-Seelannista ja Kaliforniasta. Pinotage-rypäleet ovat pienikokoisia, vähäaromisia ja sokeripitoisia. Tanniinisuuteen vaikuttaa sadon suuruus: mitä pienempi sato, sitä aromikkaampi lopputulos. Pinotage-viineistä aistitaan suomuurainta, balsamicoa, pihkaa, tervaa, karpaloa ja vadelmaa.

PINOT NOIR

Pinot Noir (myös Pinot Nero ja Spätburgunder) kuuluu klassisten, perinteisen rypäleiden joukkoon. Nykytietojen mukaan sitä viljeltiin jo 100 jKr. Burgundin alueella. Nykyisin sitä viljellään eniten edelleen Burgundin alueella, jossa tuotetaan tästä rypäleestä ehkäpä maailman arvostetuimmat viinit, sekä Champagnen alueilla. Pienempiä Pinot Noir -viljelmiä löytyy jonkin verran myös muualta Ranskasta ja suurempia tarhoja muista Euroopan maista. Rypälettä löytyy Euroopan ulkopuolelta Kaliforniasta, Oregonista sekä Argentiinasta ja Chilestä. Parhaiten Pinot Noirille soveltuu viileähkö ilmasto vaihtelevine vuodenaikoineen. Siitä valmistetaan pääasiassa puna- ja kuohuviinejä esiintyen punaisissa useimmiten lajikeviininä ja kuohuvissa sekoitteena. Rypäleelle tyypillisissä viineissä erottuvat muun muassa pippurin, mausteiden, mansikan, vadelman, kirsikan, savun, toffeen, vaniljan ja suklaan aromit.

RONDINELLA

Rondinella on italialainen rypäle, jota viljellään pääasiassa Italiassa Veneton alueella. Se on yksi Valpolicella- ja Bardolino-viinien päälajikkeita. Sitä käytetään sekoitteena monesti Corvina-, Molinara ja Corvinone-rypäleiden kera. Rondinella on hapokas ja sen aromit viittaavat selvästi kirsikkaan ja punaisiin marjoihin.

SANGIOVESE

Sangiovese on peräisin Keski-Italiasta, todennäköisesti Toscanan alueelta. Se on tärkeä ja suosittu lajike Italiassa ja Chianti-viinien tärkein punainen rypäle. Lajiketta viljellään pääosin Keski-Italian kukkuloilla, muualta maailmasta rypälettä ei juurikaan löydy. Sangiovese soveltuu parhaiten lämpimään ilmastoon, sillä liian kylmässä se ei kypsy ja liian kuumassa sille tyypilliset aromit häviävät. Sangiovese-viinit ovat parhaimmillaan täyteläisiä, mausteisia ja pitkäikäisiä. Aromeista löytyy esimerkiksi piparkakkumausteita ja omenaa, mansikkaa, vadelmaa ja orvokkia.

SYRAH

Syrah (myös Shiraz)on rypälelajikkeena klassikko ja ensimmäiset varmat merkinnät siitä löytyvät jo 200-luvulta. Sen nimi juontaa juurensa mitä luultavimmin iranilaisesta Shiraz-kaupungista, joka sijaitsee vanhan idän kauppatien varrella.

Sitä kutsutaan maantieteellisestä sijainnista riippuen joko eurooppalaisittain Syrah'ksi tai Uuden Maailman mukaisesti Shiraz'iksi. Se on erittäin suosittu lajike – suurin viljelymaa on Ranska ja Euroopan ulkopuolelta Australia. Syrah-viinit ovat runsasvärisiä, vankkoja ja ikääntyvät hyvin. Neilikan, pippurin  ja kanelin aromeja niistä voi löytää helposti

TEMPRANILLO

Tempranilloa (myös mm. Tinta Fino, Cenceibel, Ull de Liebre ja Tinta Roriz) viljellään laajalti sen kotimaassa Espanjassa ja se on Riojan alueen yleisin punainen lajike. Tempranillosta valmistetaan täyteläisiä ja ryhdikkäitä punaviinejä. Se kypsyy huomattavasti nopeammin kuin muut espanjalaiset punaiset rypäleet. Viimeisen sadan vuoden aikana sitä on istutettu Etelä-Amerikkaan, Yhdysvaltoihin, Etelä-Afrikkaan ja Australiaan. Tempranillo-viinejä voidaan juoda hyvin nuorina jo, mutta arvokkaimmat ovat kypsyneet useita vuosia tammitynnyreissä. Tempranillot ovat väriltään rubiininpunaisia ja niistä on aistittavissa marjojen, pippurin, neilikan, savun ja vaniljan aromeita.

ZINFANDEL

Zinfandelia pidetään vahvasti kalifornialaisena rypälelajikkeena, mutta se lienee kotoisin joko Kroatiasta tai Etelä-Italiasta, sillä yhtenäisyyksiä löytyy sekä Italian Primitivo- että Kroatian Crljenak Kaštelanski -rypäleiden kanssa. Kalifornian lisäksi lajiketta viljellään nykyisillään Australiassa, Etelä-Afrikassa ja Israelissa. Hienoimmillaan Zinfandel-viinit ovat tummia, voimakkaita ja tanniinisia, mutta hedelmäisiä. Siitä on tuotettu paljon myös Beaujolais-tyyppisiä kevyitä punaviinejä. Aromeja löytyy vadelmasta, tervasta ja lakritsista aina suolalihaan saakka.