Vanha maailma

ESPANJA

Suurin osa Espanjan pinta-alasta on melko ihanteellista maastoa viininviljelylle – sen takaavat maan sijainti ja korkeus merenpinnasta. Jopa yli 90 % Espanjan viinitarhoista sijaitsee korkeammalla kuin yksikään Ranskan suurista viinialueista.

Espanjassa on Italian tavoin käytössä kaksitasoinen viinien laatuluokitus-järjestelmä: Korkeinta laatutasoa tarkoittaa espanjalaisten merkintä Denominaciónes de Origen Calificada (DOCa) ja Denominaciónes de Origen (DO) on alkuperänimitys. Tällä hetkellä DOCa-alueita ovat Rioja ja Priorat. Kolmantena laatuluokituksena ovat pöytäviinit eli Vino de la Tierra.

Rioja, joka sijaitsee Pohjois-Espanjassa, on Espanjan tärkein viinialue. Alue jakautuu kolmeen ala-alueeseen: Rioja Alta, Rioja Alavesa sekä Rioja Baja. Alueelta tulee pääosin punaviinejä, ja rypälelajikkeista merkittävin on Tempranillo.

ITALIA

Italia on kiistatta Euroopan suurimpia viinimaita, jonka viineillä on oma erottuva persoonallisuus. Viiniä viljellään maan joka kolkassa ja määrällisesti vain Ranska tuottaa enemmän viiniä kuin Italia.

Italian tunnetuimmat viinit tulevat pohjoisesta Piemonten, Toscanan ja Veneton alueelta. Piemonten alueelta ovat peräisin kuuluisat barolo- ja barbaresco-punaviinit sekä tuntemattomammat gattinarat. Toscanan alue taas on tunnettu Sangiovese-rypäleestä valmistettavasta Chianti’sta. Chianti Classico on alueen ydin, ja parhaimpien viinien koti. Valpolicella- ja bardolino-punaviinit  sekä soave-valkoviinit tulevat Veneton alueelta. Etelä-Italiassa tuotetaan n. 40 % Italian viineistä, mutta näistä vajaat  6 % kuuluvat laatuviineihin.

Italialaiset viinit jaetaan kahteen kategoriaan DOC-järjestelmän (Denominazione di Origine Controllata) mukaan: laatuviinit ja pöytäviinit. Denominazione di Origine Controllata e Garantita (DOCG) -viinit ovat kaikkein laadukkaimpia italialaisia viinejä ja Denominazione di Origine Controllata (DOC) -viinit ovat laatuviinejä. Indicazione di Geografica Tipica (IGT) -kuvaus tarkoittaa tuotteiden olevan pöytäviinejä, joiden etiketeissä on maantieteellinen merkintä.

ITÄVALTA

Itävalta on tunnustettu hyvän viinin tuottajamaa ja parhaiten se tunnetaan makeista valkoviineistään sekä aromikkaista Rieslingeistään, joka on maan viljellyin lajike. Perinteisistä vaaleista rypälelajikkeista tärkeinä ovat pysyneet myös Grüner Veltliner, Weissburgunder jaWelschriesling.

Itävallan viininviljelyalueet sijaitsevat pääasiassa maan itäosissa, Tonavan ja sen sivujokien varrella. Maan viiniläinsäädäntö on yksi viinimaailman tiukimmista. Itävällassa viinit on vuodesta 2003 lähtien jaettu  viiteen luokkaan: Pöytäviiniluokkia on kaksi – pöytäviinit eli Tafelwein ja alueviinit eli Landwein. Laatuviiniluokkia on kolme – Qualitätswein, Prädikatswein ja DAC (Districtus Austria Controllatus) -viinit.

PORTUGALI

Portugalin viinit ovat säilyttäneet vuosien saatossa omaleimaisuutensa ja rypälelajikkeidensa perinnön, kun muun Euroopan viininviljelyn on vallannut kansainväliset rypälelajikkeet.

Parhaiten Portugali tunnetaan makeista portviineistään, mutta siellä tuotetaan myös punaviinien lisäksi raikkaita roséeviinejä ja vinho verde -valkoviinejä, jotka ovat väriltään vihertäviä.

Esimerkiksi espanjalainen rypäle Tempranillo, joka Portugalissa tunnetaan pohjoisessa nimellä Tinta Roriz ja etelässä nimeltä Aragonés, menestyy Portugalissa erittäin hyvin. Touriga Nacional-rypäleestä tuotetaan punaisia, hienoja pöytä- ja portviinejä. Myös Touriga Francesa ja Tinta Cáo ovat portviini-rypäleitä, mutta niitä voidaan käyttää hyvien mietojen viinien valmistukseen. Madeiran saarella viljellyt valkoiset rypälelajikkeet tuovat oman lisänsä runsaaseen tarjontaan.

RANSKA

Ranska on maailman viinimaiden johtaja, ja sen asema ei johdu vain viinin vahvasta asemasta ranskalaisessa kulttuurissa jo vuosituhansien ajan, mutta myös maan ilmasto ja sijanti ovat täydellisiä moninaiselle, vaihtelevalle viininviljelylle.

Ranskalaiset viinit jaetaan yleisesti neljään laatuluokkaan: Appellation (d’Origine) Controlée (AOC tai AC) viittaa viineihin, joiden maantieteellinen alkuperä, valmistusmenetelmät ja rypälelajikkeet ovat tarkoin määritelty. Vins Délimités de Qualite Supérieure (VDQS) -viinit pyrkivät AC-luokkaan ja Vins de Pays tarkoittaa ”maaviinejä”, joiden viljelyalat ovat usein suurempia kuin AC-viinien, ja sallittujen rypäleiden kirjoon kuuluu muutkin kuin perinteiset lajikkeet. Vins de table  -merkityt ovat pöytäviinejä, perusviinejä, joiden viljelyaluetta, käytettyjä rypälelajikkeita tai vuosikertaa ei ilmoiteta. Viinin luokitus on aina mainittu pullon etiketissä.

Ranskan kuusi tärkeintä viinialuetta ovat Bordeaux, Bourgogne, Rhône, Loire, Alsace ja Champagne. Bordeaux on maailman laajin yhtenäinen laatuviinejä tuottava alue. Suurin osa alueella tuotetuista miljoonista hehtolitroista viiniä on punaviinejä. Lisäksi Bordeaux’sta tulee kuivia valkoviinejä ja jonkin verran makeita valkoviinejä.

Bourgogne (Burgundi) on suuri viinialue, jossa tuotetaan melko tasaisesti puna- ja valkoviiniä. Alue jaetaan edelleen viiteen ala-alueeseen: Chablis, Côte d’Or (alueen ydin), Côte Châlonnaise, Mâconnais ja Beaujolais.

Rhônen alueella tuotetaan pääasiassa punaviiniä, mutta myös valkoviiniä ja kuivia roséeviinejä.

Loiren alue tunnetaan erityisesti Sauvignon Blanc -valkoviineistä

Alsacen viinit ovat usein kuivia ja ne tunnistaa kapeista, korkeista pulloista. Lähes kaikkien viinien nimessä esiintyy rypälelajikkeen ja viljelypaikan nimi.

Ranskan pohjoisin viinialue on Champagne, joka taas on aidon samppanjan koti. Samppanjan valmistukseen käytetään kolmea eri rypälettä: Chardonnay’ta, Pinot Noir’ia ja Pinot Meunier’ia.

SAKSA

Saksa kuuluu maailman pohjoisimpiin viinintuottajamaihin ja sen parhaimmat viinitarhat sijaitsevat maan pohjoisosassa. Saksa tuottaa ensisijaisesti valkoviinejä, jotka ovat usein puolikuivia tai makeita. Nykyään maasta tulee myös lisääntyvissä määrin erittäin laadukkaita ja persoonallisia kuivia valkoviinejä. Riesling on maan tunnetuin ja nykyään viljellyin rypälelajike, mutta paljon käytetään myös Müller-Thurgauta. Tunnetuimmat viinialueet ovat Mosel-Saar-Ruwer ja Rheingau.